Tervaniemenlahti

Tervaniemenlahti
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa
Kunnat	Kangasala
Koordinaatit	61°29′31″N, 24°41′04″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Längelmäveden alue (35.72)
Laskujoki	Syväsalmi [1]
Järvinumero	35.721.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	84,2 m [1]
Rantaviiva	4,802 km [2]
Pinta-ala	68,044 ha [2]
Suurin syvyys	2 m [3]
Saaria	ei saaria [1]
Tervaniemenlahti
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Tervaniemenlahti ^[1], tai myös Tervajärvi ^[2], on Pirkanmaalla Kangasalla Pohjan kylän lähellä ja Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva järvi.^[2][1]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 68 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Se on alavalla peltoaukealla sijaitseva matala ja ruohottunut järvi ^[3]. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria, vaikka Mattilansaaren niminen niemi siihen viittaakin. Järven luoteispäässä kyseisen niemen takana aukeaa vielä pieni järvenosa, jossa sijaitsee luusua. Sen rantaviivan pituus on 4,8 kilometriä ja järven rannat ovat peltomaata, luhtaa tai rantametsikköä. Järven lähiympäristössä sijaitsee toistakymmentä maatilaa ja niiden lisäksi muuta kiinteää haja-asutusta. Rannassa on vain yksi vapaa-ajan asunto. Ranta-alueita ja itse järvi kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Myös järven lasku-uoma Syväsalmi on suojeltu.^[2][1][4]

Luontoarvoja

Järvi ja osa sen luhta-alueita on otettu Natura 2000-ohjelmaan (FI0319002) 147 hehtaaria lintujensuojelullisin syin. Järvi on havaittu olevan maakunnallisesti arvokkas kevät- ja syysmuuton aikainen levähdyspaikka. Alueella levähtää pääasiassa hanhia, joutsenia ja kahlaajia. Suojelualueella tavattavia lintulajeja ovat ampuhaukka, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, palokärki, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, heinätavi ja pikkulokki. Pakalla pesii naurulokki. Järvessä on kuriositeettina runsas kelluhankasammal-kasvusto.^[5][6][7]

Järven vedenlaatua ei ole tutkittu montaa kertaa. Järvi on rehevöitynyt ja vesi on sameaa. Vuonna 1994 mitattiin veden fosforipitoisuudeksi 84 mikrogrammaa litrassa vettä ja typpipitoisuudeksi 840 mikrogrammaa litrassa vettä, joka johtunee siitä, että järven valuma-alueesta 20 % on peltomaata.^[3]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Längelmäveden lähialueeseen (35.721) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Järveen on johdettu seitsemän pelto-ojaa, joista luoteisosaan laskeva Myllyoja ja etelärantaan laskeva Vuoto ovat merkittävimmät. Vuodon kautta laskevat Tervaniemenlahteen myös Kuhmajärvi ja Peräjärvi. Tervaniemenlahden lasku-uoma on Syväsalmi, joka on syvemmäksi ruopattu ja Längelmäveden Enonselän Aittolahteen laskeva uoma. Lasku-uoman alkuosaa on kutsuttu myös Juovaksi ^[8].^[2][1][9]

Historiaa

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järveä ei vielä ollut olemassa. Se oli piirretty karttaan lahtena, jonka lahdensuu oli Aittolahden levyinen ja jonka nykyistä luusuaa luonehti pienten saarien joukko. Lahti on ollut matala jo silloin, koska Längelmäveden vedenpinnan lasku vuonna 1830 kavensi ja mataloitti Syväsalmen aluetta ja aloitti nykypäiviin jatkuvan ruohottumisen. Vuosilukujen ristiriita johtunee kartoituskäytännöstä, jossa Kalmbergin karttojen pohjatyö tehtiin käyttäen aikaisempia kyläkarttoja 1800-luvun alkupuoliskolta. Kartasta näkyy, kuinka rannoille oli raivattu niittyjä ja että asutus muodostui etelärannan Tervaniemenkylästä, kaakkoisrannan Pohjan kylästä sekä muutamasta torpasta. Myllyojaan on piirretty kaksi vesimyllyä.^[10]

Vuoden 1957 peruskartassa näkyi järven rantaluhdilla heinälatoja, Mattilan talossa oli museo ja Pitkälän talosta lähti kävelysilta Mattilansaareen, missä sijaitsi urheilukenttä. Seuraavassa kartassa vuodelta 1977 urheilukenttää ei enää ollut.^[8][11][12]

Katso myös

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Lähteet