Hietamäen rautatieasema

Hietamäen rautatieasema
Hietamäen asema vuonna 2007
Hietamäen asema vuonna 2007
Perustiedot
Lyhenne Htm [1]
Rataosa Turku–Hangonsaari
Sijainti 60°39′43.3″N, 021°51′47.8″E
Osoite Hietamäentie 156, 23140 Hietamäki
Kunta Mynämäki (vuoteen 2006 Mietoinen)
Avattu 1.9.1924[2]
Lakkautettu
 • henkilöliikenne  27.5.1990[2][3]
 • tavaraliikenne  1.1.1970[2][4]
Asemarakennus
Tyyppi Puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija Jarl Ungern[4]
Valmistunut 1924[5]
Ratapiha
Raiteisto 1 pääraide
Turku–Hangonsaari
Km   Lyh. Liikennepaikat
70,0 Hgs Hangonsaari
68,0 Hepokari
67,7 Esso Esso
67,5 Hepokarin satama
66,8
66,1 Kt Kalaranta
Seututien 196 alitus
65,1 Ukp Uusikaupunki
61,5 Halola
60,3 Petes
57,3 Klt Kalanti
55,7 Vel Vellua
52,1 Mrj Maarjärvi
49,6 Kmk Kiimkallio
46,6 Rhm Rahkmala
44,7 Vnl Vinkkilä
42,5 Uh Uhlu
39,6 Kkä Kirkkomäki
36,~ Pyheen saha
35,8 Htm Hietamäki
35,0 Laajoki
34,3 Uni Unikankare
32,7 Kaarleinen
31,2 Vll Vallainen
30,6 Mynäjoki
30,0 Junnilan konepaja
29,9 Myn Mynämäki
26,9 Nut Nutturla
25,2 Mah Mahala
23,1 Vainoinen
22,2 Pmä Pohjamäki
21,0 Nsn Nousiainen
20,0 Alistupa
19,5 Hirvijoki
18,8 Kairinen
17,7 Mku Masku
16,8 Kankainen
16,6 Maskunjoki
16,8 Maskun teollisuusalue
16,2
14,1 Jonkkunen
13,2 Piuha
Seututien 192 tasoristeys
11,2 Mke Miekelä
9,4 Vatsela
8,6  Naantaliin
8,2 Rai Raisio
7,3 Krr Kerrola
Kantatie 40:n ylitys
6,4 Nes Neste
10,7 Vie Viheriäinen
Seututien 185 alitus
5,4
4,7 Iha Ihala
7,1 Pernon telakka
3,9 Turkuhalli
Seututien 185 ylitys
3,8
3,7 Raisionjoki
3,2 Jrk Jyrkkälä
2,5 Pahaniemi
Pansion telakka
Kantasatama
0,8 Tkut Turku tavara
Tus Turku satama
Valtatie 8:n ylitys
0,0 Tku Turku päärautatieasema
Valtatie 9:n alitus
 Toijalaan
 Helsinkiin
Merkkien selitykset
Infobox OK

Hietamäen rautatieasema (lyh. Htm) on Mietoisten Ravean kylässä sijaitseva, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema.

Historia

Yksityisomistukseen siirtynyt Hietamäen asema talvella 2009.

Hietamäen rautatieasema on valmistunut vuonna 1924, yhtä aikaa koko Uudenkaupungin radan valmistumisen kanssa.[5] Neljänkymmenen toimintavuoden jälkeen asema alennettiin seisakevaihteeksi 1.10.1963, jolloin myös lipunmyynti asemalla lopetettiin. Vuonna 1970 liikennepaikka muutettiin seisakkeeksi, jolloin myös tavaraliikenne asemalla loppui.[2][4][6] Tämän jälkeen asema oli vuosia asuinkäytössä. Aseman tiloissa kokoontui myös paikallinen partiolippukunta.[5]

Liikennepaikalla pysähtyi aseman sulkemisen jälkeenkin tarvittaessa osa rataosalla liikennöineistä henkilöjunista, aina vuonna 1990 tapahtuneeseen liikennepaikan lopulliseen lakkautukseen asti. Lakkautusta edeltävän viimeisen aikataulukauden aikana liikennepaikalla pysähtyi tarvittaessa ainoastaan yksi työläisliikenteeseen tarkoitettu junapari päivässä, juna 373 aamulla ja juna 378 iltapäivällä.[2][7]

Asema sivurakennuksineen on ollut toukokuusta 2008 lähtien yksityisomistuksessa oltuaan useiden muiden lakkautettujen suomalaisten rautateiden liikennepaikkojen tavoin Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalla.[2][4][8] Ennen kauppaa huonoon kuntoon päässeen aseman tiloissa oli vuokralla paikallinen partiolippukunta.

Asema ja muut rakennukset

Hietamäen aseman alakerran pohjakaava

Mallipiirustusten mukaan tehdyn asemarakennuksen on suunnitellut rautatiehallituksen arkkitehti Jarl Ungern[2][4] Aseman itäpäädyssä sijaitsi alun perin iso varasto ja lastauslaituri ja länsipäädyssä puolestaan oli puuvaja ja pienempi varasto. Kaksikerroksisen keskiosan alakerrassa sijaitsi yhdistetty porraskomero ja eteinen, niiden perässä lipunmyynti- ja odotussali sekä kaksi toimistohuonetta. Yläkerrassa sijaitsi alun perin asemamiehen keittiön ja kahden huoneen asunto. Tilaan on kuulunut myös noin viisi hehtaaria peltomaata asemamiehen viljeltäväksi. Asemarakennus on perustettu harkkoperustukselle, se on vuorattu pystyllä lomalaudoituksella ja sen ikkunat ovat ristipuitteiset.[5] Asemarakennuksen lisäksi tontilla on myös suunnilleen samanikäiset kellari ja sauna.[8][9] Alun perin tontilla sijaitsi myös vesitorni, josta höyryveturit ottivat vesitäydennystä. Torni kuitenkin purettiin vuonna 1987.[2]

Koppelin talo

Aseman kanssa samaan aikaan sen välittömään läheisyyteen rakennettiin myös Koppelin talo, jonka alakerrassa toimi kauppa ja kahvila aseman perustamisesta aina 1930-luvun lopulle asti. Nykyään myös Koppelin tila on kokonaan asuinkäytössä.[5]

Lähteet

  1. ↑ Liikennepaikkojen välimatkat, s. 28. Helsinki: Valtionrautatiet, 1.11.1977.
  2. ↑ a b c d e f g h Iltanen, Jussi: ”8. Uudenkaupungin ja Naantalin radat”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 113. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  3. ↑ Liikennepaikkahaku (haku termeillä "Nimi: Hietamäki") Vaunut.org. Resiina-lehti. Viitattu 10.2.2009.
  4. ↑ a b c d e Sari Honkasalo: Hietamäen asemasta muotoutuu remontilla nuoren miehen koti. Vakka-Suomen Sanomat, 24.9.2009, s. 10-11.
  5. ↑ a b c d e Kauko-Vainio Sinikka: Mietoisten kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 133. Turun maakuntamuseo ja Varsinais-Suomen liitto, 1993. ISBN 951-9125-96-5.
  6. ↑ Anu Lahtinen: Mietoinen ja muu maailma: Paikallishistorian kurssi 9.2.-23.3.1999, luentotiivistelmät. users.utu.fi. 1999. Viitattu 10.1.2008.
  7. ↑ Turku–Uusikaupunki–Turku -aikataulu (junat nro 373, 378) kevät 1990. Valtionrautatiet. Viitattu 11.2.2009. [vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b Senaatti-kiinteistöt: Hietamäen liikennepaikan myynti-ilmoitus (pdf) senaatti.fi. 18.9.2007. Viitattu 8.11.2007. [vanhentunut linkki]
  9. ↑ Yhdeksän määräalaa rakennuksineen tulee myyntiin Vakka-Suomen radalla - Nousiaisten ja U:gin asemat eivät ole listalla. Vakka-Suomen Sanomat, 8.10.2007. Arkistoitu 26.5.2012.

Aiheesta muualla

  • Kuvia Hietamäen rautatieasemasta Vaunut.org -sivustolla