Valtatie 8

Valtatie 8
Kasitie, Riksåttan (ruotsiksi)
Valtatie 8
Maa	Suomi
Tieluokka	valtatie
Omistaja	Suomen valtio
Tienpitäjä	Väylävirasto
Pituus	626 km
Alkupiste	Turku
Reitti	Rauma (90 km) Pori (141 km) Vaasa (333 km) Kokkola (454 km)
Päätepiste	Liminka (626 km)
Päällyste	asfaltti
Kaistaluku	pääosin kaksikaistainen
Katso myös	Valtatie 8 Commonsissa
Infobox OK

Valtatie 8 on Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta Oulun eteläpuolelle Liminkaan johtava valtatie. Tien pituus on 626 kilometriä, ja se johtaa viiden maakunnan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan halki. Tie on koko pituudeltaan myös osa E8-tietä, joka jatkuu Limingasta edelleen Norjan Tromssaan.

Vaikka tie seuraileekin Pohjanlahden rannikkoa, näkymiä merelle ei juuri ole. Merelle näkyy kahdessa kohdassa Vaasan koillispuolella tien kulkiessa Vassorfjärdenin ja Oravaisfjärdenin rantaa Kyrönjoen suulla. Myös Kokkolassa Marinkaisten kohdalla voi nähdä meren.

Tie on suurimmalta osaltaan yksiajorataista, kaksikaistaista valtatietä. Turun ja Nousiaisten välillä, vajaan 20 kilometrin matkalla, tie on moottoritietä, samoin Vaasan eteläpuolella on yhteinen moottoritieosuus valtatien 3 ja valtatien 18 kanssa. Lisäksi Vaasan pohjoispuolella sekä Kokkolan kaupungin kohdalla on lyhyet nelikaistaiset osuudet. Tiellä on myös lukuisia ohituskaistateitä, joista suurin osa sijaitsee Nousiaisten ja Porin välisellä tieosuudella.

Vilkkaimmillaan valtatie 8 on Turun ja Porin Söörmarkun välillä, Vaasan ja Mustasaaren alueella (moottoritieosuus ja Sepänkylän ohitustie) sekä Limingassa lähellä Haaransillan kiertoliittymää. Hiljaisimmillaan valtatie 8 on Merikarvian ja Kristiinankaupungin välillä. Liikennemäärät perustuvat vuoden 2021 tilastoihin.^[1] Tie kuuluu Turun ja Kokkolan välillä liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin sekä Turun ja Oulun välillä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Reitti

Valtatie 8 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Varsinais-Suomi – Satakunta – Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa – Pohjois-Pohjanmaa.

Valtatie 8 kulkee seuraavien kuntien kautta: Turku – Raisio – Masku – Nousiainen – Mynämäki – Laitila – Mynämäki (uudelleen) – Laitila (uudelleen) – Pyhäranta – Laitila (uudelleen) – Pyhäranta (uudelleen) – Rauma – Eurajoki – Pori – Merikarvia – Kristiinankaupunki – Närpiö – Maalahti – Mustasaari – Vaasa – Mustasaari (uudelleen) – Vöyri – Uusikaarlepyy – Pedersören kunta – Kruunupyy – Kokkola – Kalajoki – Pyhäjoki – Raahe – Siikajoki – Lumijoki – Liminka.

Taloudellinen merkitys

Valtatie 8 on yksi merkittävimpiä, ellei merkittävin, Suomen sisäisistä teistä, joka ei johda Helsinkiin.^[2] Tien varrella asuu yli 850 000 asukasta ja sijaitsee noin 400 000 työpaikkaa, neljä yliopistoa, neljä maakuntakeskusta ja seitsemän ammattikorkeakoulukeskusta.^[3][4] 8-tien satamien välityksellä kuljetetaan lähes puolet Suomen tuonnista ja viennistä ja sen varrella olevan teollisuuden tuotannosta yli puolet menee vientiin. Merkittävä osa Suomen energiasta tuotetaan myös 8-tien varrella.

Historia

Turun ja Oulun välinen reitti määriteltiin valtatie 8:ksi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä, ja tien linjaus on ollut jokseenkin muuttumaton siitä asti. Tie on rakennettu uudelleen koko matkalta vähintään kertaalleen. Nykyreitin ja vuoden 1938 reitin suurimmat poikkeamat ovat tien oikaisu ohi Uudenkaarlepyyn sekä Siikajoen ja Lumijoen kautta kulkeneen reitin korvaaminen Revonlahden kautta kulkevalla reitillä.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Torniosta Turkuun, ja koko 8-tie numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Oulusta Limingan Haaransillalle asti vuonna 2003 tien 8-numerointi muuttui päättymään tähän noin 25 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan kiertoliittymään.

Turku–Pori

Vanhan Turun ja Porin välisen maantien eteläosa Turusta Mynämäkeen kuului Suureen Postitiehen ja pohjoisosa Pohjanlahden rantatiehen. Vuonna 1938 tie liitettiin lähes sellaisenaan osaksi valtatietä 8. Pahimpia mutkia oiottiin autoliikenteen helpottamiseksi. Lisäksi Turun pään sisääntuloväylä Satakunnantie modernisoitiin ja kestopäällystettiin. ^[5][6][7][8]

Vielä 1950-luvulla maantie Turusta Satakuntaan oli alkupäätään lukuun ottamatta kapea soratie, joka kulki kirkonkylien kautta. Alkuperäinen tieura oli syntynyt hevosliikennettä varten, joten se ei sopinut kovinkaan hyvin autoliikenteen käyttöön. Maantietä alettiin rakentaa uudestaan työllisyystöinä. Yhtenä suurimmista haasteista oli Valkojärven pehmeikön ylittäminen Laitilassa. Porin ja Raision välinen osuus vihittiin käyttöönsä lokakuussa 1961. ^[5]

Turun Satakunnantie osoittautui autoliikenteen laajentuessa pullonkaulaksi. Tämän johdosta valtatielle ryhdyttiin rakentamaan uutta sisääntuloväylää, joka kulkisi Pitkämäen kautta. Hanke valmistui vuonna 1963, ja tie on järjestyksessään Suomen toiseksi vanhin moottoritie. Tätä nelikaistaista osuutta jatkettiin vuonna 2004 Raision Marjamäkeen saakka. Moottoritietä jatkettiin edelleen Nousiaisiin saakka vuonna 2014 alkaneella tiehankkeella, joka valmistui vuoden 2016 loppupuolella. ^{[5][9][10][11]} Näin ollen Turun seudulle sijoittuu valtatien 8 pisin moottoritieosuus, pituudeltaan noin 19 kilometriä.

Joukkoliikenne

Valtatie 8:lla on melko hyvä kaukoliikenteen vuorotarjonta. Turusta Raumalle ajetaan arkisin noin 10-12 vuoroa suuntaansa aamusta iltaan, lauantaisin 8 ja sunnuntaisin 13. Turun ja Porin välillä kulkee suuntaansa arkisin noin 10-12, lauantaisin 8 ja sunnuntaisin 12 vuoroa. Turun ja Vaasan välillä ajetaan vain 2-4 vuoroa päivässä suuntaansa. Vaasan ja Kokkolan välillä on arkisin 6, lauantaisin 2 ja sunnuntaisin 4 vuoroa päivässä suuntaansa. Kokkolan ja Oulun välillä on arkisin 5, lauantaisin 3, ja sunnuntaisin 4 vuoroa päivässä suuntaansa. Koko valtatien 8 pituudelta kulkee molempiin suuntiin vuoden jokaisena päivänä yksi päivä- ja yksi yöpikavuoro Turun ja Oulun välillä.

Elokuusta 2022 alkaen koko valtatien matkalta ajettavia vuoroja tarjoaa OnniBus MEGA, jonka lisäksi vuoroja tarjoavat Turusta Vaasaan OnniBus FLEX/Satakunnan Liikenne, Vaasasta Kokkolaan Ingves & Svanbäck, ja Kokkolasta Ouluun Oulaisten Liikenne sekä Pohjolan Matka.

Nähtävyyksiä

Pääartikkeli: Pohjanlahden rantatie

• Linnavuori Laitilassa
• Piilokirkko Pyhärannalla
• Vanha Rauma Unescon maailmanperintökohde
• Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vierailukeskus Eurajoella ^[12]
• Lapinjoen silta Eurajoella^[13]; Tiehallinnon Mobilia-museon museokohde^[14]
• Lampinkosken kivisilta Ahlaisissa
• Lankosken mylly ja museosilta Merikarvialla
• Wilhelm von Schwerinin muistomerkki Metsälässä
• Merimuseo sekä tullituvat Kristiinankaupungissa
• Kristiinankaupungin puutalokeskusta
• Kirkkotallit Närpiössä
• Kasvihuoneteollisuuden suuret kasvihuoneet Närpiössä
• Vänrikki Stoolin keskus Oravaisissa
• Slagfältet eli taistelukenttä Oravaisissa
• 1600-luvulla rakennettu Vaasa–Oulu-rantatie seuraa Valtatie 8:aa koko matkan Vaasasta Ouluun
• Kovjoen museorautatie Uudessakaarlepyyssä
• Kotiseutumuseo Kokkolassa
• Kuninkaankivi Himangalla
• Kalajoen Hiekkasärkät ja huvipuisto Jukupark Kalajoella
• Vanha Raahe
• Suomen Sodan muistomerkki Revonlahdella
• Liminganlahti Limingassa
• Sika-Kyöstin hauta (purettu valtatien tieltä)
• Suomen pisin viivasuora tieosuus nykyisen valtatien vieressä vanhalla valtatiellä 8 (nykyinen Yhdystie 6760) välillä Närpiö–Ylimarkku (13.5 kilometriä)^[15][16]

Tiehankkeita

Edsevö-Lepplax ohituskaistat

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteistyössä Pedersören kunnan kanssa aloittanut tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 8 välille Edsevö-Lepplax. Kyseisellä välillä valtatien 8 turvallisuutta ja sujuvuutta heikentää korkea liittymätiheys, suuri raskaan liikenteen osuus liikenteestä, liikennemäärien kasvu sekä liittymäjärjestelyjen puute. Välille suunnitellaan noin viittä kilometriä pitkää 2+2-kaistaista ohituskaistaosuutta. Ohituskaistaosuus tulee alkamaan Edsevön eritasoliittymän (kantatie 68 ja Valtatie 8) pohjoispuolelta ja päättymään Lepplaksintien liittymän eteläpuolelle. Hankkeen yhteydessä toteutetaan myös liittymäjärjestelyitä ja korvaavia yhteyksiä. Korvaavien yhteyksien mahdollistamiseksi valtatien 8 ali rakennetaan 2 alikulkua. Tiesuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2022 aikana, ja tavoitteena on aloittaa hankkeen toteutus lähivuosina. Toteutusaikataulu kuitenkin riippuu rahoituksen järjestämisestä.^[17]

Uudenkaarlepyyn ohituskaistatie

Väylävirasto on teettänyt tiesuunnitelman ohituskaistatien rakentamisesta valtatielle 8 Uudenkaarlepyyn kohdalle. Uudet ohituskaistat rakennetaan tien molemmille kaistoille 3 kilometrin matkalla Alajepuan (Ruots. Ytterjeppo) ja Sorvistin välisellä tieosuudella. Ohituskaistaosuudelle rakennetaan riista-aita, liittymät valtatielle katkaistaan ja kulku alueen kiinteistöille turvataan toteuttamalla yksityistiejärjestelyjä. Hanketta perustellaan riittämättömillä ohitusmahdollisuuksilla, mikä johtuu suurista liikennemääristä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 5.4 miljoonaa euroa, mutta toteuttamisajankohdasta ei ole toistaiseksi tietoa.^[18]

Keskikaidetie Limingan kohdalle

Valtatielle 8 suunnitellaan nelikaistaisen keskikaidetien rakentamista Limingan Ojanperänkankaan ja Kedonperän kylän Haaransillan välille. Hankkeessa mainitaan myös eritasoliittymän rakentaminen Haaransillalle Valtateiden 4 ja 8 kohtaamispaikkaan. Hankkeeseen sisältyy myös muita pienempiä suunnitelmia, kuten rinnakkaistien rakentaminen ja kevyen liikenteen verkon täydentäminen Limingan alueella. Hankkeen aikataulusta ei ole täyttä selvyyttä, koska se vaatisi toteutussuunnitelmien laatimista. Hankkeen kustannusarvio on 38.5 miljoonaa euroa.^[19]

Turku-Pori -välin muuttaminen nelikaistaiseksi

Valtatien 8 leventämistä kokonaan Turun ja Porin välillä nelikaistaiseksi nopeutetulla aikataululla on esitetty useiden eri tahojen toimesta. Hankkeen kannattavuutta perustellaan sillä, ettei Turun ja Porin välillä ole olemassa rannikon suuntaista ratayhteyttä. Asiasta on laadittu selvitys, mikä on toteutettu yhteistyössä länsirannikon elinkeinoelämän kanssa. Selvityksen mukaan nelikaistaistaminen ja eritasoliittymien rakentaminen nopeutetulla aikataululla maksaisi noin 600-700 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 asiasta tehtiin myös Porin ja Rauman Nuorkauppakamareiden puolesta kansalaisadressi. Väyläviraston vuonna 2019 teettämän Turku-Pori -yhteysväliselvityksen mukaan suunnittelutyöt tien muuttamisesta nelikaistaiseksi voitaisiin aloittaa vasta vuonna 2031.^[20][21][22]

Parannustyöt Kokkolassa

Valtatie 8 on Kokkolan kohdalla vilkasliikenteinen, ja tieosuus on laajalti myös paikallisliikenteen käytössä. Nykytilanteessa Kokkolan satamaan kulkevien sekä pitkäaikaisliikenteen matka-ajan ennustettavuus on Kokkolan kohdalla heikentynyt. Väylävirasto on laatinut tiesuunnitelman valtatien 8 parantamisesta Kokkolan kohdalla. Tietä parannetaan 13 kilometrin matkalla Valtatien 8 Kirkkolahden kiertoliittymän ja Valtatien 28 liittymän välillä. Vaunumiehentien liittymä satamatielle katkaistaan ja uusi yhteys rakennetaan Kirkkolahden kiertoliittymän eteläpuolelle. Tie parannetaan kaksiajorataiseksi Latojankadun ja valtatien 13 eritasoliittymän välillä. Valtatien 13 eritasoliittymää sekä muita tieosuuden liittymiä parannetaan ja Kirkkolahden kiertoliittymän kaistamäärää lisätään. Valtatien 13 eritasoliittymän ja valtatien 28 liittymän välisellä tieosuudella tien poikkileikkaus pidetään ennallaan, ja parannustoimenpiteet keskitetään liittymä- ja yksityistiejärjestelyihin. Valtatien 28 liittymä parannetaan eritasoliittymäksi. Hankkeeseen sisältyy myös melusuojausta, lisää tieyhteyksien muuntelua sekä kevyen liikenteen järjestelyitä. Koko hankkeen kustannusarvio on toistaiseksi epäselvä, mutta Kirkkolahden kiertoliittymän ja valtatien 13 eritasoliittymän välin parannustoimenpiteiden kustannusarvio on 9.8 miljoonaa euroa. Hanke ei toistaiseksi kokonaisuudessaan ole Väyläviraston tai ELY-keskuksen tiehankkeiden toteuttamisohjelmissa.^[23]

Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on varauduttu myös uuden ohikulkutien rakentamiseen Kokkolan kaupungin eteläpuolitse. Väylävirastokin on varautunut uuden Kokkolan ohikulkutien rakentamiseen pidemmällä aikavälillä. Ohikulkutien alustava kustannusarvio on 63 miljoonaa euroa. Uusi ohikulkutie sijaitsisi Kokkolan ja Haavistonkankaan välillä.^[24][25][26]

Valtatien 8 tavoitetaso

Turun ja Porin välillä valtatie 8 kuuluu ehdotettuun runkotieverkkoon. Turun ja Nousiaisten välistä moottoritieosuutta lukuun ottamatta tie on tällä osuudella suurilta osin kaksikaistaista tietä, jolla on paljon tasoliittymiä. Väyläviraston tavoitteena on, että vuonna 2031 valtatie Turun ja Porin välillä on nelikaistainen Turun ja Mynämäen, Luvian ja Söörmarkun sekä Unajan ja Eurajoen välillä lukuun ottamatta lyhyttä osuutta Rauman keskustan kohdalla. Tavoitteena on myös laskea tasoliittymien määrää rakentamalla uusia eritasoliittymiä. Myös Porin kantakaupungin yleiskaavassa 2025 on varauduttu valtatie 8:n rakentamiseen nelikaistaiseksi Porin kaupungin alueella sekä uuteen linjaukseen Hyvelän ja Söörmarkun välillä. ^[27][28]

Porin ja Vaasan välillä tavoitteena on toteuttaa vuoteen 2032 mennessä liittymäparannuksia, tien rakenteen parantamista, kantatien 67 ja valtatien 8 välisen eritasoliittymän parantaminen sekä Lapväärtin sillan uusiminen. Hankkeiden kustannusarvio on yhteensä 15 miljoonaa euroa.^[26] Vaasan kohdalla tavoitteena on Vaasan nykyisen ohikulkutien muuttaminen nelikaistaiseksi. Valtatiellä 8 tie tulisi olemaan nelikaistainen Vaasan moottoritien ja Sepänkylän ohitustien välillä. Hanke ei kuitenkaan ole toistaiseksi saanut rahoituspäätöstä.^[29]

Vaasan ja Kokkolan välillä tavoitteena on rakentaa 5 uutta keskikaiteellista ohituskaistaosuutta, rakentaa eritasoliittymät Koivulahden kohdalle ja valtatien 8 ja 19 liittymiskohtaan, toteuttaa muita eritasoliittymä- ja liittymäjärjestelyitä, toteuttaa melusuojausta sekä tien poikkileikkauksen parantamista. Suunnitelma tien parantamisesta Kokkolan keskustan kohdalla on myös tekeillä. Jotkut hankkeet ovat jo toteutusvaiheessa, ja osa hankkeista ovat osana Väyläviraston investointiohjelmaa. Koko hankekokonaisuuden alustava kustannusarvio on noin 89 miljoonaa euroa.^[30]

Kokkolan ja Limingan välisellä tieosuudella tavoitteena on vuoteen 2032 mennessä leventää tie nelikaistaiseksi Limingassa Kantatien 86 liittymän ja Haaransillan välillä sekä rakentaa Haaransillalle eritasoliittymä. Kalajoen ja Vasankarin sekä Kultalanperän ja Siuvatin väleillä tie rakennettaisiin jatkuvaksi ohituskaistatieksi ja Revonlahden kohdalle rakennettaisiin ohituskaistat. Raahen, Kalajoen ja Himangan taajamissa toteutettaisiin liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Väylävirasto kertoi kartoittavansa tarkemmin yhteysvälin tarpeita vuoden 2022 aikana.^[31][26]

Valmistuneita tiehankkeita

Turku-Pori -välin tiehanke

Turun ja Porin välinen valtatien osuus kuului Liikenneviraston Vt 8 Turku-Pori -hankkeeseen, josta uusi moottoritieosuus Raision ja Nousiaisten välillä muodosti merkittävimmän osan. Lisäksi Nousiaisten ja Porin välillä tehtiin useita muita tienparannustoimenpiteitä kuten liittymäjärjestelyjä, tievalaistuksen parantamista, uusia eritasoliittymiä sekä ohituskaistojen, keskisaarekkeiden ja riista-aitojen rakentamista. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin vuonna 2014, ja hanke valmistui pääosin vuonna 2018. Hanke valmistui kokonaisuudessaan Söörmarkun eritasoliittymän ja Nousiainen-Kurjenmäki -välin ohituskaistaparin valmistuttua vuonna 2019.^[32]

Söörmarkun eritasoliittymä

Valtatien 8 ja 23 välinen tasoliittymä Porin Söörmarkussa toimi pitkään työmatkaliikenteen pullonkaulana. Silloinen tasoliittymä oli liikennesujuvuudeltaan erittäin heikko. Väylävirasto laati aluevaraussuunnitelman eritasoliittymän rakentamisesta vanhan tasoliittymän tilalle vuonna 2012. Eritasoliittymän rakentaminen aloitettiin vuonna 2018 ja saatiin valmiiksi syyskuussa 2019. Hankeosan yhteyteen sisältyi myös muita Söörmarkun kylän liittymäjärjestelyjä. Hankeosan kustannukset olivat yhteensä 10 miljoonaa euroa.^[33]

Vassor-Ölis ohituskaistat

Valtatiellä 8 Vaasan ja Kokkolan välillä sijaitseva Vassorin ja Kärklaxin välinen tieosuus on geometrialtaan paikoittain mutkainen, ja ohitusmahdollisuudet osoittautuivat kasvavien liikennemäärien vallitessa heikoiksi. Väylävirasto teetti tiesuunnitelman 2+2 -kaistaisen ohituskaistaosuuden rakentamisesta Vassorin ja Öliksen välille 2 kilometrin matkalla. Ohituskaistatien lisäksi hankkeen yhteydessä tieosuudelle rakennettiin riista-aitaa ja melusuojia sekä toteutettiin liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyjä. Suunnitteluvaiheessa myös riistasillan rakentamista tieosuudelle pidettiin lisävaihtoehtona, mutta toteutusvaiheeseen päästäessä riistasiltaa ei koskaan rakennettu. Tieosuuden kustannusarvio oli hankkeen suunnitteluvaiheessa 12.9 miljoonaa euroa, mutta riistasillan puuttuminen huomioiden lopulliset kustannukset jäivät todennäköisesti suunnitteluvaiheen kustannusarviota pienemmiksi.^[34] Ohituskaistahanke saatiin valmiiksi alkuvuodesta 2022.^[35]

Eurajoen ohitus

Valtatien 8 päätieliikenne oli Eurajoen alueella erittäin sekoittunut paikallisliikenteen kanssa. Väylävirasto laati suunnitelman tien uudesta linjauksesta 4.5 kilometrin matkalta Eurajoen keskustan kohdalla. Hankkeeseen kuului uusi ohituskaista Rauman suuntaan, 5 uutta siltaa, 2 uutta rampillista eritasoliittymää, uutta tie- ja katuvalaistusta sekä meluntorjuntatoimenpiteitä. Hankkeen kustannukset olivat hieman alle 20 miljoonaa euroa, ja rakennustyöt saatiin valmiiksi marraskuun 2022 aikana.^[36]

Sepänkylän ohikulkutie

Pääartikkeli: Sepänkylän ohikulkutie

Valtatie 8 kulki keskeisesti Sepänkylän taajamassa aiheuttaen suurten liikennemäärien kanssa haittaa liikenneturvallisuudelle. Liikennevirasto (nyk. Väylävirasto) tilasi Skanskalta suunnittelu- ja rakentamistyöt uutta Sepänkylän ohikulkutietä varten. Rakennustyöt aloitettiin syyskuussa 2011, ja uusi tieosuus valmistui marraskuussa 2014. Uutta tietä rakennettiin 12 kilometrin verran Vaasan ja Mustasaaren alueelle. Rakennetusta tiestä suurin osa on nelikaistaista tietä, mutta osa Mustasaaren puoleisesta tieosuudesta on keskikaiteella varustettua yksiajorataista tietä. Hankkeeseen sisältyi myös 4 uutta eritasoliittymää sekä lukuisia ramppeja. Koko hankkeen kustannukset olivat yhteensä noin 57 miljoonaa euroa.^[37][38]

Lähteet

• Autoilijan tiekartta 2007 1:800 000. Helsinki: AffectoGenimap Finland Oy, 2006. ISBN 978-951-593-047-7. Vuoden 2005 painoksen verkkoversio (julkaisija Tiehallinto)
• 020202 – Kartat 2007. Fonecta.
• Eniro Kartat ja reitit Eniro.
• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.
• Google Maps 2007. Google.
• Grönroos, Matti: Valtatie 8 Turku–Haaransilta (Liminka), 626 km mattigronroos.fi.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kasitie ry (Arkistoitu – Internet Archive)