missä ensimmäistä näistä käytetään vain suomenkielisessä tekstissä. Parametrit ja rajaavat perusjoukon suljetun välin eli rajaavat ne luvut, joita satunnaismuuttuja satunnaisesti antaa. Tasajakaumalla on sellainen ainutlaatuinen ominaisuus, että tapahtuman (missä on a < c < d < b) todennäköisyys riippuu vain välien [a,b] ja [c,d] pituuksien suhteista. Usein sanotaan myös, että satunnaismuuttuja saa arvoja satunnaisesti väliltä [a,b].[1]
Tasajakaumaa käytetään useimmiten sellaisten tapahtumien mallintamiseen, jossa yksidimensioisen muuttujan (aika, paikka, väli ja niin edelleen) arvot voidaan ajatella esiintyvän yhtä yleisesti. Suomalaisessa lukio-opetuksessa geometristä todennäköisyyttä hyödyntävät tehtävät ovat tasan jakaantuneita. Tietokoneensatunnaislukugeneraattoria (proceduurin nimi ) simuloidaan jakautuneen satunnaismuuttujan arvoja. Satunnaislukugeneraattorin luvuilla simuloidaan sitten muitakin tasajakaumia, kun lausekkeeksi kirjoitetaan .[3]
Sisällys
1Todennäköisyysjakauma
2Tunnusluvut ja momentit
2.1Momenttifunktio
2.2Tunnuslukuja
3Muut jakaumat
4Lähteet
5Aiheesta muualla
Todennäköisyysjakauma
Jakauman parametrit toteuttavat ehdon , jolloin jakauman perusjoukko on suljettu väli .
Momenttifunktio eli momentit generoiva funktio saadaan määritelmästä
Sen avulla voidaan määritellä origomomentit ja keskusmomentit. Momenttifunktio ei ole määritelty origossa, mutta sen määrittelyalue laajennetaan sinnekin asettamalla Momentit joudutaan määrittämään raja-arvoina.[4]
↑ abcdefRuskeapää, Heikki: Todennäköisyyslaskenta I (Arkistoitu – Internet Archive)(luentomoniste), s.62, Turun Yliopisto, 2012
↑ abcdLiski, Erkki: Luku 5 Jatkuvat jakaumat, s.160−185, luennosta Matemaattinen tilastotiede, Tampereen yliopisto, 2005
↑Grinstead, C.M. & Snell, J. Laurie: Chapter 5: Important Distributions and Densities (Arkistoitu – Internet Archive), s. 205, oppikirjasta Introduction to Probability (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ abcdefgWeisstein, Eric W.: Uniform Distribution (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
↑Weisstein, Eric W.: Skewness (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)
↑ abcRahiala, Markku: Satunnaismallien teoria (Arkistoitu – Internet Archive), s.14, Oulun yliopisto, 2002
↑Weisstein, Eric W.: Kurtosis (Math World – A Wolfram Web Resource) Wolfram Research. (englanniksi)