Maapihka
Maapihka eli maavaha eli otsokeriitti on pehmeää tai huokoista kovaa massaa, joka koostuu lähinnä suurimolekyylisistä tyydyttyneistä hiilivedyistä. Se on väriltään keltaista, ruskeaa tai melkein mustaa. Se sulaa 50–100 °C:ssa.[1]
Sitä on maaöljylöydösten yhteydessä varsinkin Galitsiassa Puolan ja Ukrainan rajaseudulla ja myös Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä alueella[1] sekä Tselegensaarella Kaspianmeressä. Tselegenillä se tunnetaan nimellä neftgil.[2]
Se liukenee helposti tärpättiin ja bentseeniin, vaikeasti alkoholiin ja eetteriin ja erottuu niistä liuoksista kiiltävinä kidesuomuina. Sen ominaispaino on noin 0,95. Tislaamalla ja valkaisemalla siitä saadaan väritöntä parafiinia.[2]
Historia
Varhaishistoriassa maapihka oli Babylonian ja Assyrian arvokkaimpia tuotteita. Sitä käytettiin alusten tiivistämiseen ja rakennuksissa muurilaastin asemesta.[3]
Lähteet
- ↑ a b WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 38. WSOY, 1997. ISBN 951-0-20163-4.
- ↑ a b Tietosanakirja, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913 Viitattu 26.12.2013.
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 34. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
