Luhtikylä

Luhtikylä on Orimattilan kylä, joka sijaitsee Länsi-Orimattilassa.

Luhtikylä on saanut nimensä kylää halkovan Luhdanjoen eli Porvoonjoen latvauoman tulvamaista, luhdasta. Alue kuului keskiajalla Hollolan kihlakunnan Tennilän hallintopitäjään, ja se mainitaan jo ensimmäisessä maakirjassa 1539 osana Tennilää.^[1] Hollolan läheisillä kylillä oli joen varressa omat luhtaniittynsä karjan kesälaitumiksi. Kylän asutus vakiintui 1500- ja 1600-luvuilla pysyväksi. Kun Orimattila vuonna 1636 erotettiin omaksi kirkkopitäjäkseen, Luhtikylässä oli kaksi taloa, mikä tilanne jatkui 1700-luvulle.^[2][3]

Luhtikylä rajoittuu seuraaviin Orimattilan kyliin: idässä on Viljaniemi ja Niemenkylä, kaakossa Mallusjoki, etelässä Henna, lounaassa Keituri ja lännessä Tuorakka. Pohjoinen raja on yhteinen Hollolan Herralan kylän kanssa.

Luhtikylä sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kylän itäpuolitse kulkevat Lahden oikorata ja Nelostie. Lahteen on matkaa 18 km.

Jukolan viesti kilpailtiin Luhtikylässä vuonna 1962.

Luhtikylän koulu on perustettu 1869, ja se on yksi Suomen vanhimpia yhä toiminnassa olevia kansakouluja. Koulun perustamiseen myötävaikutti vahvasti Orimattilan kirkkoherra Johan Granholm. Ensimmäiset vuodet koulua käytiin rusthollari Tuiskusen kotona, kunnes koulurakennus valmistui Viljaniemeen 1876. Vuonna 1888 Luhtikylään rakennettiin oma koulu.^[4] Koulut yhdistettiin 1990-luvulla.^[5]

Luhtikylän koulussa on kolme opettajaa ja siellä toimii peruskoulun luokat 1–6. Nykyinen koulurakennus on rakennettu vuonna 2000.^[6]

Luhtikylässä toimii aktiivinen kyläseura, Luhtikylän Nuorela ry. (Arkistoitu – Internet Archive), joka on perustettu nuorisoseurana vuonna 1902. Yhdistys järjestää kyläläisille harrastustoimintaa ja erilaisia tapahtumia, mm. urheilukilpailuja, liikuntavuoroja ja iltamia. Yhdistyksen omistama ja ylläpitämä talo "Nuorela" urheilukenttineen sijaitsee kylän eteläpuolella.^[7]

Ampuja Huvi Tuiskunen (1872–1930) oli kotoisin Luhtikylästä. Hän oli Suomen ensimmäinen ampujamestari voitettuaan vuonna 1907 järjestetyt kisat Hämeenlinnassa. Tuiskunen osallistui olympialaisiin kaksi kertaa, 1908 Lontoossa ja 1912 Tukholmassa. Rihlattujen tarkkuuskiväärien ja niiden patruunoiden tuonti Suomen Suuriruhtinaskuntaan oli tuolloin kielletty, ja ne piti salakuljettaa maahan, mikä vaikeutti harjoittelua. Huvi Tuiskusen parhaat sijoitukset 300 metrin vapaakivääriammunnassa ovat joukkueammunnan 5. sija Tukholmassa ja henkilökohtainen 37. sija Lontoossa. Huvi Tuiskunen oli kotiseuturakas ja vietti paljon aikaa Luhtikylässä, mm. hänen kaikki lapsensa merkittiin ulkoseurakuntalaisina Orimattilaan. Hänen rakennuttamansa ja arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema huvila sijaitsee yhä Luhtikylässä Luhdanjoen rannassa.^[8]

Kirjailija Selma Anttila syntyi Luhtikylässä kyläseppä Helanderin perheeseen 16.12.1867. Hänen romaaninsa "Pyryn perhe" sijoittuu kirjailijan kotikylään ja kertoo hänen esivanhemmistaan.^[9] Luhtikylän Nuorelan pihassa on Selma Anttilan muistomerkki.

Kauppias Niilo Helander syntyi Luhtikylässä kyläseppä Helanderin perheeseen 8.5.1865. Heinolaan siirtynyt varakas kauppias perusti Niilo Helanderin säätiön, joka jakaa apurahoja ja palkintoja tieteen ja taiteen tekijöille.^[10]

Rakennusmestari Richard Helander, edellisten veli (s. 22.12.1870), oli suomalaisen teräsbetonirakentamisen uranuurtajia 1900-luvun alussa. Helanderin perustama rakennusliike ja sen seuraajat olivat merkittäviä rakentajia Tampereen seudulla ja muuallakin Suomessa aina 1940-luvulle saakka.^lähde? Esimerkiksi Orimattilan Tönnön silta, joka on Suomen ensimmäinen kaarisilta ja vanhin säilynyt teräsbetoninen silta, on Richard Helanderin rakennusliikkeen valmistama.^lähde?

• Luhtikylä-Viljaniemen kyläjohtokunta
• Luhtikylän Nuorela ry. (Arkistoitu – Internet Archive)