Lipschitz-jatkuvuus

Lipschitz-jatkuvuus on matemaattinen termi tietyntyyppiselle metristen avaruuksien välisen funktion jatkuvuudelle. Lipschitz-jatkuvuus on rajoittavampi ehto kuin funktion jatkuvuus. Erityisesti jokainen Lipschitz-jatkuva funktio on jatkuva.[1]

Määritelmä

Metristen avaruuksien ( X , d ) {\displaystyle (X,d)} ja ( Y , d ) {\displaystyle (Y,d')} välinen funktio f : X Y {\displaystyle f:X\rightarrow Y} on Lipschitz-funktio, Lipschitz-kuvaus tai lyhyemmin Lipschitz, jos on olemassa sellainen luku L 0 {\displaystyle L\geq 0} , että

d ( f ( x ) , f ( y ) ) L d ( x , y ) {\displaystyle d'(f(x),f(y))\leq L\cdot d(x,y)}

kaikilla x , y X {\displaystyle x,y\in X} .[2] Tällöin sanotaan f {\displaystyle f} :n olevan L-Lipschitz[2]. Eli esimerkiksi vakiokuvaus on 0-Lipschitz. Pienintä lukua L {\displaystyle L} , joka toteuttaa yllä olevan epäyhtälön, kutsutaan funktion f {\displaystyle f} Lipschitz-vakioksi. Funktiota, joka on Lipschitz vakiolla 0 L < 1 {\displaystyle 0\leq L<1} , kutsutaan kontraktioksi[3].

Lipschitz-funktion ominaisuuksia

Jokainen Lipschitz-funktio on absoluuttisesti jatkuva, ja Rademacherin lauseen mukaan Rn:n avoimessa osajoukossa A määritelty Lipschitz-funktio on derivoituva melkein kaikissa A:n pisteissä.

Lähteet

  • Väisälä, Jussi: Topologia I, 5. korjattu painos. Helsinki: Limes ry, 2012. ISBN 978-951-745-216-8.

Viitteet

  1. Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013), s. 354–355 (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf). Viitattu 8.7.2019.
  2. a b Väisälä 2012, 36
  3. Väisälä 2012, 91
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.