Keskenään jaottomat luvut

Lukuteoriassa kokonaislukuja a {\displaystyle a} ja b {\displaystyle b} sanotaan keskenään jaottomiksi tai suhteellisiksi alkuluvuiksi tai alkuluvuiksi toistensa suhteen, jos a {\displaystyle a} :n ja b {\displaystyle b} :n suurin yhteinen tekijä on 1.[1] Luku 1 on keskenään jaoton jokaisen kokonaisluvun kanssa, ja luku 0 on keskenään jaoton vain 1:n ja −1:n kanssa.

Keskenään jaottomille luvuille pätee Bézout’n lemma: jos a {\displaystyle a} ja b {\displaystyle b} ovat keskenään jaottomia, niin on olemassa sellaiset kokonaisluvut x {\displaystyle x} ja y {\displaystyle y} , että a x + b y = 1 {\displaystyle ax+by=1} .

Kahden kokonaisluvun suurin yhteinen tekijä voidaan määrittää Eukleideen algoritmilla.

Eulerin φ-funktio ϕ ( n ) {\displaystyle \phi (n)} positiiviselle kokonaisluvulle n {\displaystyle n} on niiden 1:n ja n {\displaystyle n} :n välillä olevien kokonaislukujen lukumäärä, jotka ovat keskenään jaottomia n {\displaystyle n} :n kanssa.[2]

Katso myös

  • Alkuluku

Lähteet

  • Rosen, Kenneth H.: Elementary Number Theory and Its Applications. Reading, Massachusetts: Addison-Wesley, 1984. ISBN 0-201-06561-4. (englanniksi)

Viitteet

  1. Rosen, s. 53
  2. Rosen, s. 161
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.