Kaipiaisten rautatieasema

Kaipiainen
Perustiedot
Lyhenne	Kpa
Rataosa	Kouvola–Joensuu
Sijainti	60°53′59.8″N, 027°07′04.5″E
Osoite	Kauppatie, 46400 Kaipiainen
Kunta	Kouvola (vuoteen 1974 Sippola, vuosina 1975–2008 Anjalankoski)
Etäisyydet	Kouvola 22,9 km Luumäki 36,1 km
Avattu	11. syyskuuta 1870
Lakkautettu
• henkilöliikenne	22. toukokuuta 1977
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Asemarakennus
Materiaali	puu
Kouvola–Joensuu Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Kontiomäelle 326,8 Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatie 6:n ylitys 326,8 Siihtala 326,6 Pielisjoki (silta) 325,8 Jns Joensuu asema 325,0 Plt Joensuu Peltola syväsataman raide Niinivaara 324,2 Sul Joensuu Sulkulahti  Ilomantsiin Sulkuniemi Sulkulahti Hakolahti Haapaniemi Hernesuo 317,0 Muo Mulo 315,0 Nth Niittylahti Vehkapuro Haapakko 310,3 Shm Suhmura Kettämö Kuusenjuuri Seututien 484 alitus 303,8 Hsl Hammaslahti Lotokka Sarakangas Kostamo 294,3 Tkk Tikkala Saunakari Särkilahti 288,7 Sä Säkäniemi  Niiralaan 287,8 Valtatie 6:n alitus 287,7 Onk Onkamo 268,5 Kit Kitee Seututien 487 alitus sivuraide Seututien 486 alitus 262,2 Pus Puhos 236,5 Kti Kesälahti 225,2 Poi Poiksilta Valtatie 6:n alitus Valtatie 6:n alitus 213,7 Sr Saari Valtatie 6:n alitus  Huutokoskelle 195,8 Par Parikkala Valtatie 6:n alitus  Elisenvaaraan (purettu) Kasuri Joukio 186,8 Ktl Koitsanlahti Syrjärinne  Elisenvaaraan (purettu) 176,8 Spl Simpele Simpeleen paperitehtaan raide 175,1 Änk Änkilä Punasvaara 167,1 Lkk Laikko Lahdenkylä Porttinotko 158,2 Unt Untamo Viimola 154,3 Rjä Rautjärvi 150,1 Hnä Heinä 145,5 Pnt Puntala 141,1 Im Immola Rautio Valtatie 6:n ylitys Seututien 160 ylitys 138,2 Vuo Vuoksenniska Siltanen 135,2 Imt Imatra tavara  Antreaan Mansikkakoski (Silta) 132,7 Imr Imatra asema 131,6 Tos Tainionkoski Korvenkanta 127,0 Rah Rauha 122,5 Jän Jänhiälä Tapiola 114,3 Jts Joutseno sivuraide Ahvenlampi 107,5 Mko Muukko Kiiskinmäki Pontus Saimaan kanava (silta) 100,7 Lrs Lauritsala Kaukaan tehtaan raide Kaukas 96,2 Lr Lappeenranta sivuraide Valtatie 6:n ja 13:n ylitys  Mustolan satamaan Seututien 387 ylitys 78,9 Tap Tapavainola Yllikkälä 74,0 Trä Törölä 67,0 Ras Rasinsuo Säkkisuo Huomola  Vainikkalaan Valtatie 26:n ylitys 55,0 Lä Luumäki Haimila 52,6 Uo Uro 47,1 Ta Taavetti So Somerharju 35,4 Kjr Kaitjärvi 28,4 Paj Pajari 23,5 Seututien 375 ylitys 22,9 Kpa Kaipiainen  Tirvaan (pur.) Metso Maurila 14,0 Kth Kattilaharju 12,6 Uti Utti Tyrri 7,2 Atm Aitomäki Valtatie 15:n ylitys Tehola  Kotkaan 2,0 Kvt Kouvola tavara 0,0 Kv Kouvola asema Seututien 367 ylitys Valtatie 6:n alitus Valtatie 12:n alitus Seututien 364 ylitys  Lahteen  Kuusankoskelle  Iisalmeen Merkkien selitykset
Infobox OK

Kaipiaisten rautatieasema (lyh. Kpa) on rautatieliikennepaikka Kouvolan Kaipiaisissa Karjalan radan varrella. Asema avattiin syyskuussa 1870 Pietarin radan yhteydessä.

Asemarakennus rakennettiin alun perin II luokan asemaksi, ja se sijaitsee saariasemana pääraiteiden välissä. Kaipiaista suunniteltiin Savon radan risteysasemaksi 1880-luvulla, mutta lopulta rata linjattiin Kouvolan kautta. Kaipiaisten asema menetti merkitystään, ja se alennettiin III luokan asemaksi vuonna 1884. 1920-luvun alussa Kaipiaisten asemarakennusta pienennettiin, ja ylijäämätarpeista rakennettiin uusi asemarakennus Utin liikennepaikalle, jonka aikaisempi rakennus oli palanut.^[1]

Kaipiaisissa on ollut myös asemaravintola sekä veturivarikko, joka lakkautettiin vuonna 1910. Veturitalli purettiin osittain 1920-luvulla, mutta osa siitä on vielä jäljellä.^[1] Vuonna 1995 puretussa vaunuhallissa säilytettiin vuodesta 1914 lähtien nykyisin Rautatiemuseon kokoelmissa olevaa, Valtionrautateiden valmistamaa kolmivaunuista keisarin junaa.^[2] Asema-alueella sijaitsee myös tiilinen vesitorni, pesutupa ja useita vanhoja asuinrakennuksia.

Kaipiaisista rakennettiin Tirvan Pajukoskelle johtava Tirvan kapearaiteinen rautatie, joka oli käytössä vuodesta 1904 alkaen. Rata purettiin todennäköisesti 1950-luvulla.^[1]

Kaipiaisten asema toimi lähialueiden puutavaran lastauspaikkana 1960-luvun alkuun saakka. Henkilöliikenne Kaipiaisissa lopetettiin 22. toukokuuta 1977. Nykyisin liikennepaikka on tavaraliikenteen käytössä.

Kaipiaisten rautatieasema kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin sekä vuonna 1993 julkistetussa inventoinnissa että inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2010.

Kaipiainen kelloaikarajana

Ennen rautateiden rakentamista Suomessa ei ollut yhtenäistä valtakunnallista kelloaikaa, vaan kullakin paikkakunnilla noudatettiin paikallista keskiaurinkoaikaa. Rautatieliikenne teki kuitenkin välttämättömäksi yhtenäistää aikajärjestelmää. Suomen ensimmäisellä, Helsingin-Hämeenlinnan radalla noudatettiin alusta lähtien Helsingin paikallisaikaa, mutta kun vuonna 1870 rakennettiin rata Riihimäeltä Pietariin, päätettiin, että rautatieaikatauluissa noudatettiin Kaipiaisten länsipuolella Helsingin ja itäpuolella Pietarin paikallisaikaa. Niillä oli eroa noin 20 minuuttia.^[3]

Valtiopäivät hyväksyi vuonna 1888 anomusehdotuksen Helsingin ajan määräämisestä Suomen yhteiseksi ajaksi. Anomus raukesi senaatin torjuvaan kantaan, mutta samalla se määräsi Helsingin ajan rautateiden yhteiseksi ajaksi Suomen alueella. Tämä tuli voimaan 16. toukokuuta 1890, jonka jälkeen Pietarin aikaan siirryttiin vasta Valkeasaaressa. Käytäntö päättyi 1. toukokuuta 1921, jolloin Suomi siirtyi Itä-Euroopan aikaan, joka on noin 20 minuuttia edellä Helsingin aikaa.^[4]

Lähteet

• Knapas, Marja Terttu: Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet, s. 14. Kotka: Kymenlaakson seutukaavaliitto, 1984. ISBN 951-9243-53-4.
• Museovirasto, rakennettu kulttuuriympäristö (1993): Kaipiaisten asemanseutu
• Kaipiaisten rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. (2010)

Viitteet

Aiheesta muualla

• Lasse Karhun opinnäytetyö Kaipiaisten asema-alueen rakennuksista (ladattava pdf-versio). Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, rakennusrestaurointi.