Jängynjärvi

Jängynjärvi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Etelä-Karjala
Kunnat	Lappeenranta
Koordinaatit	61°00′43″N, 27°54′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Kivijärven reitin valuma-alue (14.19)
Tulouomat	uoma Vetjanjärvestä, uoma yläpuolisesta Jängynjärvestä
Lasku-uoma	uoma Kivijärveen [1]
Järvinumero	14.192.1.040
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	75,3 m [1]
Pituus	3,6 km [1]
Leveys	1,4 km [1]
Rantaviiva	20,9967 km [2]
Pinta-ala	82,7981 ha [2]
Tilavuus	0,00136492 km³ [2]
Keskisyvyys	1,65 m [2]
Suurin syvyys	6,06 m [2]
Saaria	9 [2]
Jängynjärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Jängynjärvi ^[1] tai Jänkynjärvi ^[2] on Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa Hurtanmaan kylän lähellä sijaitseva järvi. Kartoissa Jängynjärven nimi esiintyy Valkealan reitin yläjuoksulla noin 11 kilometrin osuudella. Yläjuoksulla sen vedenpinta on 75,7 metriä mpy. ja alajuoksulla se on 75,3 metriä mpy. Pitkän vesialueen eri osat ovat siten eri järviä ja tämän artikkelin järvi alkaa yläjuoksulla Vetjanjärven kohdalla Ristisalmin yläpuolelta.^[1][2]

Jängynjärven pinta-ala on 83 hehtaaria, se on 3,6 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Se alkaa Ristisalmesta ja päättyy Kivijärveen. Järvien vedenpintojen korkeusero on 10 senttimetriä. Järvi on ulkoiselta olemukseltaan suuri joki, mikä johtuu sen syntyhistoriasta. Valkealan reitti oli aikoinaan Välireitin virtausuoma, jota pitkin Saimaa virtasi Suomenlahteen. Järvellä on 9 saarta, joiden yhteispinta-ala on 25,76 hehtaaria, mikä tekee 31 % järven pinta-alasta. Saarista neljä on alle hehtaarin ja viisi on suurempia kuin hehtaari. Järven keskivaiheella sijaitsee Vuossaari ja sen vieressä pikkusaari, etelämpänä ovat Lipoluhta, Kärjensaari, Suuriluhta, Kolmikanta ja Pyöriäluhta. Kun järvi kiertää Käärmeniemen haarautuu joki Kurjenharjunsaaren kohdalla niin, että saaren luoteispuolelle jää Iholanlahti. Tämä on järven suurin saari ja sen kartasta arvioitu pinta-ala on noin 12 hehtaaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven syvyys on 6,1 metriä, joka sijaitsee ilmeisesti Vuosaaren kohdalla syvänteessä. Järven keskisyvyydeksi on saatu 1,7 metriä. Järven vesitilavuudeksi on arvioitu 1,4 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0014 kuutiokilometriä.

Sen rantaviivan pituus on 21,0 kilometriä. Se rannat ovat lounaispuolella laajojen suoalueiden suorantoja, mutta pohjoisosissa rannat ovat rannoiltaan matalat ja etäämpänä ne nousevat jyrkästi. Väliväylän aikoihin joki kulutti etelässä 500–1 000 metrin päässä kohonneen Salpausselän rinteitä. Järven rannoilla ei ole kiinteää asutusta vaan ainoastaan noin 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet valtatielta 6, Punkkan ja Vari-Lavolan kulmakunnilta taikka Hurtanmaalta. Lemin ja Luumäen välinen kuntaraja seuraa järven ”alajuoksua” Kivijärveen asti.^[1][2][3][4]

Saimaan vesiensuojeluyhdistys on käynnistänyt paikallisten osakaskuntien kanssa kolmevuotisen vedenlaadunparannushankkeen. Sitä toteutetaan vuosien 2020–2022 aikana.^[5]

Järven pohjoisosan länsirannassa kohoaa lähes suoraan veteen putoava Salmenvuoren kallioseinämä. Sen juurella noin metrin korkeudella on kalliomaalauksen jälkiä 25 metrin matkalla. Osa kuvioista sijaitsevat 3,5 metrin korkeudella. Kohdetta kutsutaan Salmenvuoren kalliomaalaukseksi. Maalausta vastarannalla sijaitsee kivikaudelle ajoitettu asuinpaikka, joka on edelleen tutkimatta (vuonna 2021). Vähän edellisestä ja Vuossaaren eteläpuolella sijaitsee rantatörmän päällä toinen asuinpaikka, joka on sekin tutkimatta. Kolmas asuinpaikka sijaitsee Leinniemen eteläkärjessä lähellä järven pohjoisrantaa. Kohde on osittain Salpalinjan runtelema.^[6][7][8][9]

Vuoden 1855–1856 Kalmbergin kartastossa lähimmäksi järveä on merkitty Lavalan yksinäinen talo pienen peltopalstan ja niityn kera. Talon kautta kulkee polku järven yli Hurlounna byn (kirjoitusvirhe, nykyinen Hurtanmaa) suuntaan. Järven saaret on merkitty kartassa niityiksi.^[10]

Järven kautta on uitettu runsaasti tukkipuuta, mutta uitot lopetettiin vuonna 1963. Tämän jälkeen järven vedenpintaa alennettiin järvenlaskussa 60 senttimetriä. Veden alta paljastui vesijättömaata koko järven alueelta.^[5][11]

Vuoden 1970 peruskartassa ei järveä ympäröiviä soita ole vielä ojitettu. Saarien nimistö on pääosin samaa, mutta nykyään Isoluhta on Suuriluhta ja Retluhta on Pyöriäluhta. Varis-Lavola on maatilana voimissaan ja sen peltoja ulottuu järven rantaan asti. Vuoden 1984 peruskartassa ojitus on paikoin valmis, mutta eräät suo-osat ovat vielä ojittamatta. Toisaalta joidenkin soiden ojitus ei ole enää nykykartoissa merkitty näkyviin. Seudun peltoala on entisellään lukuun ottamatta joitakin aivan pienimpiä peltopalstoja.^[12][13]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kivijärven reitin valuma-alueella (14.19), jonka Kivijärven alueeseen (14.192) se kuuluu. Se on osa Valkealan reitin pääreitin yläjuoksua. Järven vedenpinnan korkeus on 75,3 metriä mpy. ^[1][2][14]

Järven kautta kulkeva vesi tulee Vetjanjärvestä ja Ylemmästä Jängynjärvestä. Järvien väliin laskee pohjoisesta tuleva Hakulinjoen valuma-alue (14.198), jonka laskujoki Särkemänjoki laskee Keskisestä (75 ha). Jängynjärven omalta lähialueelta on johdettu järveen runsaasti duo-ojia, joiden kautta laskee siihen myös pieni Teitonlampi.^[1][2][14]

• Historiaa