Ihmisoikeudet Ruotsissa
Osa politiikan artikkelisarjaa
Ruotsin perustuslait
- Ruotsin hallitusmuoto
- Ruotsin kruununperimysjärjestys
- Painovapausasetus
- Sananvapausperustuslaki
Monarkia
- Ruotsin kuningas (Luettelo):
- Kaarle XVI Kustaa
- Kruununprinsessa
- Prinsessa Victoria
- Ruotsin kuningasperhe
- Ruotsin hovi
Toimeenpanovalta
- Ruotsin pääministeri (Luettelo):
- Magdalena Andersson
- Ruotsin hallitus
- Anderssonin hallitus
- Ruotsin ministeriöt
- Ruotsin viranomaiset
- Ruotsin valtiopäivät
- Luettelo Ruotsin valtiopäiväedustajista
- Perustuslakivaliokunta
- Sotadelegaatio
- Ruotsin oppositiojohtaja
- Ulf Kristersson
Tuomiovalta
- Ruotsin korkein oikeus
- Ruotsin korkein hallinto-oikeus
- Lakineuvosto
Aluejako
- Ruotsin läänit
- Luettelo Ruotsin maaherroista
- Ruotsin maakäräjäkunnat
- Ruotsin kunnat
- Ruotsin valtiopäivävaalit 2018
- Ruotsin maakäräjävaalit 2018
- Ruotsin kunnallisvaalit 2018
- Ruotsin europarlamenttivaalit 2019
- Kansanäänestykset Ruotsissa
- Luettelo Ruotsin puolueista
Muita aiheita
- Ruotsin energiapolitiikka
- Ruotsin ulkopolitiikka
- Ruotsin saamelaisparlamentti
- Ruotsin puolustusvoimat
- Ruotsin poliisi
- Säpo
n • k • m
Ihmisoikeudet Ruotsissa ovat kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet. jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2] Kansallisessa lainsäädännössä ihmisoikeuksia käsitellään muun muassa hallitusmuodossa, joka on yksi Ruotsin neljästä perustuslaista.[3]
Vapausoikeudet
Tärkein vapaus on oikeus elämään. Kuolemanrangaistus poistettiin laista asteittäin vuodesta 1920 alkaen, ja vuonna 1975 perustuslaissa se kiellettiin kaikissa olosuhteissa.[4]
YK:n kidutuksen vastainen komitea kehotti Ruotsia lisäämään toimia naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja rangaistuksiin vuonna 2008. Vain arviolta 12 % poliisille tehdyistä raiskausilmoituksista johtaa oikeudenkäyntiin.[5]
Poliittiset oikeudet
Poliittisia oikeuksia ovat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.
Naiset saivat Ruotsissa äänioikeuden vuoden 1921 vaaleissa, joissa valittiin viisi naisedustajaa. Yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta naisille ja miehille oli päätetty vuonna 1919.[6]
Toimittajat ilman rajoja -järjestön kokoamassa maailman sananvapausindeksissä Ruotsi on ollut yleensä parhaiden maiden joukossa, vuonna 2020 sijalla viisi.[7]
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Perusoikeuksiin kuuluvat myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. Julkisella vallalla on velvoite turvata ja edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Korkea työllisyysaste ja osallistavat työmarkkinat ovat Ruotsissa sekä hallituksen, työmarkkinajärjestöjen että kuntien tavoite. Kaikkien ryhmien osallisuuteen työmarkkinoilla panostetaan paljon, jotta toteutuisi kaikkien oikeus työhön kykyjensä mukaan.[8]
Oppivelvollisuus koskee 6–16 -vuotiaita.[9] Kaikilla peruskoulun tai erityisperuskoulun päättäneillä nuorilla on Ruotsissa oikeus toisen asteen koulutukseen.[10]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeudet Ruotsissa Stockholm: Regeringskansliet. Viitattu 19.2.2010.
- ↑ Moving towards complete abolition of the death penalty Amnesty International. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ The State of the World's Human Rights. Amnesty International Report 2009 (PDF) thereport.amnesty.org. Arkistoitu 5.8.2009. Viitattu 19.2.2010.
- ↑ Valtiopäivät ja demokratia Riksdagen. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Suomi jatkaa kakkosena lehdistönvapaudessa – pandemia kaventaa sananvapautta, arvioi toimittajajärjestö Yle. 2020. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Sonja Hämäläinen: Ruotsissa EU:n korkein työllisyysaste – mitä voimme oppia? TEM. 2018. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Esi- ja perusopetukseen osallistuminen kansainvälisessä vertailussa Tilastokeskus. Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Toisen asteen koulutus Ruotsissa Norden. Viitattu 7.3.2021.
Aiheesta muualla
- Human rights in Sweden – The Swedish Government's Human Rights Website (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- National Action Plan for human rights in Sweden (Arkistoitu – Internet Archive). Sweden.se. (englanniksi)
- Amnesty International: Sweden Human Rights (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- Ruotsin Amnesty International. (ruotsiksi)
- Erkki Hartikainen: Uskonnonvapaus Ruotsissa. Vapaa ajattelija 2/2005.
