Hermitoitu matriisi

Hermitoitu matriisi[1] (myös konjugaattitranspoosi, adjungoitu matriisi tai adjungaatti, engl. adjoint) on annetun matriisin kompleksikonjugaatin transpoosi. Toisin sanoen, jos matriisi A = ( a i j ) {\displaystyle A=(a_{ij})\,} kuuluu renkaaseen M n ( C ) {\displaystyle {\mathcal {M}}_{n}(\mathbb {C} )} ja z ¯ {\displaystyle {\bar {z}}} on kompleksiluvun z {\displaystyle z} kompleksikonjugaatti, niin A {\displaystyle A} :n hermitoitu matriisi on

A = ( a ¯ j i ) {\displaystyle A^{*}=({\bar {a}}_{ji})} .

Etenkin kvanttimekaniikassa on tavallista merkitä hermitoitua matriisia "tikarilla" (dagger): A {\displaystyle A^{\dagger }} . Hermitointi voidaan myös periaatteessa kirjoittaa "auki" kompleksikonjugointina ja transponointina: A ¯ T {\displaystyle {\bar {A}}^{T}} . Näin toimitaan kuitenkin harvoin, sillä hermitoiduille matriiseille on niiden yleisyyden takia käytännöllistä käyttää omaa merkintää.

Itseadjungoitu matriisi

Pääartikkeli: Hermiittinen matriisi

Hermitoitujen matriisien tärkeän erikoistapauksen muodostavat hermiittiset eli itseadjungoidut matriisit (engl. self adjoint). Ne ovat neliömatriiseja, joille

A = A {\displaystyle A^{*}=A\,} .

Jos A {\displaystyle A} on reaalinen (eli kaikki sen alkiot ovat reaalilukuja), itseadjungoituvuus on sama kuin matriisin symmetrisyys. Itseadjungoidulla matriisilla on sovellusten kannalta tärkeitä ominaisuuksia:

  • Olkoon , {\displaystyle \langle \cdot ,\cdot \rangle } sisätulo. Matriisi A {\displaystyle A} on itseadjungoitu jos ja vain jos A x , y = x , A y {\displaystyle \langle A\mathbf {x} ,\mathbf {y} \rangle =\langle \mathbf {x} ,A\mathbf {y} \rangle } .
  • Itseadjungoidun matriisin kaikki ominaisarvot ovat reaalisia.
  • Itseadjungoitu matriisi on unitaarisesti diagonalisoituva.
  • Itseadjungoidun matriisin ominaisvektoreista voidaan valita C n {\displaystyle \mathbb {C} ^{n}} :n ortonormaali kanta.

Lähteet

  1. Esko Valtanen: ”Matriisilaskenta”, Matematiikan ja fysiikan käsikirja, s. 126. Jyväskylä: Genesis-Kirjat Oy, 2007. ISBN 978-952-9767-28-2.

Kirjallisuutta

  • Kivelä, Simo K.: Matriisilasku ja lineaarialgebra. Helsinki: Otatieto, 1984. ISBN 951-671-368-8.
  • Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013) (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf).
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.