Gustaf Adolf Wasastjerna
| Gustaf Adolf Wasastjerna | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. helmikuuta 1785 Vaasa |
| Kuollut | 10. lokakuuta 1849 (64 vuotta) Pietarsaari |
| Ammatti | tehtailija |
| Vanhemmat | Abraham Wasastjerna Elisabet Ram |
| Puoliso | Hedvig Charlotta Fléege (1811–1814) Katarina Charlotta Jernberg (1845–1849) |
| Lapset | Gustaf August Wasastjerna |
| Sukulaiset | Wasastjerna-suku |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Pohjanmaan kuningas |
| Koulutus | ylioppilas (1802) |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Gustaf Adolf Wasastjerna (26. helmikuuta 1785 Vaasa – 10. lokakuuta 1849 Pietarsaari) oli suomalainen tehtailija.[1] Wasastjernaa on kutsuttu lempinimellä Pohjanmaan kuningas.[2]
Wasastjernan vanhemmat olivat ruukinomistaja, kauppias, kauppaneuvos Abraham Wasastjerna ja Elisabet Ram ja puolisot vuodesta 1811 Hedvig Charlotta Fléege (k. 1814) ja vuodesta 1845 Katarina Charlotta Jernberg (k. 1874). Wasastjerna tuli ylioppilaaksi Greifswaldiin 1802.[1][3]
Ura tehtailijana
Wasastjerna ryhtyi hoitamaan isänsä omistamamaa rautatehdasta Seinäjoella 1806 ja sai sen omistukseensa 1816. Wasastjernan aikana ruukista tuli maan johtava kankiraudan tuottaja. Hän laajensi ja kehitti rautatehdasta ja perusti Seinäjoelle 1825–1826 myös ruutitehtaan. Suurimmillaan ruudin valmistus oli Oolannin sodan alkaessa 1853.[2] Karstulasta hän osti Kimingin rautatehtaan 1842. Wasastjerna harjoitti myös maanviljelystä, paneutuen muun muassa suoviljelyyn.[1][3]
Lähteet
- Mäki, Aki: Kauppa kävi jotta pirellä piti. Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa. Vaasa Oy, 1988. ISBN 952-90043-2-X.
Viitteet
- ↑ a b c Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, V osa: Saari–Ö, s. 558–559. Porvoo: WSOY, 1934.
- ↑ a b Mäki 1988, s. 8
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 9 p. 1067
Aiheesta muualla
- Seinäjoki: Östermyran ruukki ja ruutitehdas (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 19.11.2019)
|
