Binomikerroin

Binomikerroin on kombinaatioiden laskemiseen käytetty kaksiparametrinen funktio. Jos n , k N {\displaystyle n,k\in \mathbb {N} } ja k n {\displaystyle k\leq n} , niin binomikerroin on ( n k ) = n ! k ! ( n k ) ! {\displaystyle {n \choose k}={\frac {n!}{k!\cdot (n-k)!}}} .

Tämä luku osoittaa, kuinka monella eri tavalla n {\displaystyle n} alkiota käsittävästä joukosta voidaan poimia sellainen osajoukko, jossa on k {\displaystyle k} alkiota.

Esimerkiksi neljästä henkilöstä (A, B, C ja D) voidaan valita kaksi henkilöä kuudella tavalla: AB, AC, AD, BC, BD ja CD. Näiden sisäisellä järjestyksellä (permutaatio) ei ole väliä.

Täten: ( 4 2 ) = 6 {\displaystyle {4 \choose 2}=6} .

Useissa laskimissa sama toiminto on nimeltään nCr (esim. nCr(4,2) ).

Ominaisuuksia

Pascalin kolmion kuusi ensimmäistä riviä

Binomikertoimille pätevät seuraavat yleiset säännöt:

  • ( n k ) = ( n n k ) {\displaystyle {n \choose k}={n \choose n-k}}
  • ( n 0 ) = ( n n ) = 1 {\displaystyle {n \choose 0}={n \choose n}=1}
  • ( n 1 ) = ( n n 1 ) = n {\displaystyle {n \choose 1}={n \choose n-1}=n}
  • Pascalin sääntö: ( n + 1 k ) = ( n k 1 ) + ( n k ) {\displaystyle {n+1 \choose k}={n \choose k-1}+{n \choose k}}
  • k = 0 n ( n k ) = 2 n {\displaystyle \sum _{k=0}^{n}{n \choose k}=2^{n}}

Pascalin sääntö osoittaa, että binomikertoimen arvot voidaan lukea Pascalin kolmiosta niin, että n vastaa kolmion rivinumeroa, ja k binomikertoimen järjestysnumeroa rivin reunasta laskien.

Binomin potenssit

Nimitys binomikerroin johtuu siitä, että samat luvut esiintyvät myös kertoimina, kun binomi korotetaan kokonaislukupotenssiin ja saatu lauseke kehitetään polynomiksi, esimerkiksi:

( a + b ) 2 = ( 2 0 ) a 2 + ( 2 1 ) a b + ( 2 2 ) b 2 = a 2 + 2 a b + b 2 {\displaystyle (a+b)^{2}={2 \choose 0}a^{2}+{2 \choose 1}ab+{2 \choose 2}b^{2}=a^{2}+2ab+b^{2}}
( a + b ) 3 = ( 3 0 ) a 3 + ( 3 1 ) a 2 b + ( 3 2 ) a b 2 + ( 3 3 ) b 3 = a 3 + 3 a 2 b + 3 a b 2 + b 3 {\displaystyle (a+b)^{3}={3 \choose 0}a^{3}+{3 \choose 1}a^{2}b+{3 \choose 2}ab^{2}+{3 \choose 3}b^{3}=a^{3}+3a^{2}b+3ab^{2}+b^{3}}
( a + b ) 4 = ( 4 0 ) a 4 + ( 4 1 ) a 3 b + ( 4 2 ) a 2 b 2 + ( 4 3 ) a b 3 + ( 4 4 ) b 4 = a 4 + 4 a 3 b + 6 a 2 b 2 + 4 a b 3 + b 4 {\displaystyle (a+b)^{4}={4 \choose 0}a^{4}+{4 \choose 1}a^{3}b+{4 \choose 2}a^{2}b^{2}+{4 \choose 3}ab^{3}+{4 \choose 4}b^{4}=a^{4}+4a^{3}b+6a^{2}b^{2}+4ab^{3}+b^{4}}

Yleistyksiä

Korvaamalla kertoma gammafunktion avulla, voidaan binomikerroin laajentaa positiivisille reaaliluvuille ja joillekin negatiivisille reaaliluvuille määritellyksi. Negatiivinen binomikerroin on kuitenkin ( n k ) = ( 1 ) k ( n + k 1 k ) = ( 1 ) k ( n + k 1 ) ! k ! ( n 1 ) ! {\displaystyle {-n \choose k}=(-1)^{k}{n+k-1 \choose k}=(-1)^{k}{\frac {(n+k-1)!}{k!(n-1)!}}} .

Yleisesti on voimassa, että jos α R {\displaystyle \alpha \in \mathbb {R} } , niin ( α n ) = i = 0 n 1 ( α i ) n ! {\displaystyle {\binom {\alpha }{n}}={\frac {\prod _{i=0}^{n-1}\left(\alpha -i\right)}{n!}}} .[1]

Binomikertoimien ala- ja ylärajoja

Binomikertoimelle ( n k ) {\displaystyle {n \choose k}} on voimassa seuraavat arviot:

  • ( n k ) n k k ! {\displaystyle {n \choose k}\leq {\frac {n^{k}}{k!}}}
  • ( n k ) ( n e k ) k {\displaystyle {n \choose k}\leq \left({\frac {n\cdot e}{k}}\right)^{k}}
  • ( n k ) ( n k ) k {\displaystyle {n \choose k}\geq \left({\frac {n}{k}}\right)^{k}}

Lähteet

  1. Lennart Råde, Bertil Westergren: Mathematics Handbook for Science and Engineering

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Binomikerroin.
  • Binomial Coefficient